Testamentilla voi määrätä etukäteen sen, kenelle ja millaisilla ehdoilla oma omaisuus menee kuoleman jälkeen. Jos testamenttia ei ole, perimys määräytyy laissa olevan perimysjärjestyksen mukaan. Testamentilla voi muuttaa (osittain) laillista perimysjärjestystä, varautua poikkeaviin tilanteisiin, turvata puolison tai muun läheisen asemaa sekä vaikuttaa suotuisasti perillisten perintöverotukseen. Huolella laadittu testamentti on yleensä omiaan ehkäisemään tarpeettomia riitoja perillisten kesken.

Testamentin suurin arvo on siinä, että sillä on mahdollista varmistaa, että perimys tapahtuu mahdollisimman pitkälle omien toiveiden mukaisesti. Erityisen tärkeää testamentin laatiminen on uusperheessä tai avoliitossa eläville.

Edunvalvontavaltakirjalla voi varautua jo etukäteen tilanteeseen, jossa ei joko pysyvästi tai tilapäisesti kykene hoitamaan omia taloudellisia ja muita asioitaan. Edunvalvontavaltakirjalla voi valtuuttaa luotetun henkilön hoitamaan asioita puolestaan. Valtakirjan sisällöllä voi vaikuttaa myö. s tapaan, jolla asioita hoidetaan. Edunvalvontavaltakirja tulee voimaan, kun maistraatti on vahvistanut sen päätöksellään. Edunvalvontavaltakirjan laatiminen on järkevää pian täysi-ikäistymisen jälkeen – onnettomuuksia, äkillisiä sairaskohtauksia ym. tapahtuu myös nuorille. Tällöin on tärkeää, että taloudelliset ja muut omat asiat eivät jää hoitamatta pitkäksi aikaa. Holhoustoimilain mukaisen edunvalvojan määrääminen vie helposti moninkertaisen ajan verrattuna edunvalvontavaltakirjan vahvistamiseen. Edunvalvontavaltakirjalla asioiden hoitaminen on joustavampaa ja helpompaa, koska oikeustoimet eivät pääsääntöisesti edellytä maistraatin lupa. Edunvalvontavaltuutetun ei myöskään toisin kuin edunvalvojan tarvitse antaa vuositiliä maistraatille.

Lapsella on lain mukaan oikeus riittävään elatukseen. Lapsen elatuksesta vastaavat hänen vanhempansa elatuskykynsä mukaan. Vanhempi voidaan velvoittaa suorittamaan lapselle elatusapua, mikäli lapsi ei asu pysyvästi hänen luonaan. Pääsääntöisesti se vanhemmista, jonka luona lapsi ei asu, velvoitetaankin osallistumaan lapsen elatukseen maksamalle tälle elatusapua. Elatusapu maksetaan kuitenkin aina lapsen kanssa asuvan vanhemman tilille. Elatusavun määrä perustuu laskelmaan, jossa ohjeena käytetään Oikeusministeriön ohjetta lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi (Oikeusministeriön julkaisu 2007:2). Laskelmassa huomioidaan kummankin vanhemman tulot sekä pakolliset asumis-, työmatka- ja sairaudenhoitomenot. Oikeusministeriön ohje ei ole sitova, mutta sillä on vahva ohjaava vaikutus sekä sosiaaliviranomaisten että tuomioistuimen toiminnassa.

Lapsen täytettyä 18 vuotta hän ei ole enää oikeutettu saamaan elatusta vanhemmiltaan. Mikäli hän tuossa vaiheessa käy lukiota tai muuta toiseen asteen koulutusta, vanhempi voidaan määrätä maksamaan hänelle koulutusavustusta. Koulutusavustuksen tarkoituksena on kattaa lapsen koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia ja myös hänen pakollisia elinkustannuksiaan sikäli, kun hän ei vielä pysty itse omalla ansiotyöllään niistä huolehtimaan.

Mikäli aviopuolisot eivät ole tehneet avioehtosopimusta, tulee avioliiton päätyttyä tehtäväksi ositus.

Osituksessa kartoitetaan kummankin avio-oikeuden alaiset varat ja velat sekä laaditaan osituslaskema, jonka pohjalta määritetään tasingonmaksuvelvollisuus ja tasingon määrä. Osituksen yhteydessä on syytä huomioida myös muut puolisoiden väliset taloudelliset kysymykset kuten yhteiset velka-asiat ja mahdolliset keskinäiset saatavat. Osituksesta on mahdollista sopia puolisoiden kesken. Mikäli sopimukseen ei päästä, kumpikin puolisoista voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä suorittamaan ositus. Ositus voidaan tehdä milloin tahansa avioeron vireille tulon jälkeen. Takarajaa osituksen tekemiselle ei ole, koska oikeus vaatia ositusta ei lähtökohtaisesti vanhene. On kuitenkin suositeltavaa tehdä ositus melko pian avioliiton päätyttyä, jotta kysymys osituksen toteuttamisesta ei nouse esiin esimerkiksi vuosikymmenten jälkeen toisen puolison perunkirjoituksen ja perinnönjaon yhteydessä.

Avustamme sekä rikoksesta epäiltyjä että rikoksen uhreja. Oikeudenmukaisuus on rikosprosessissa kaiken a ja o. Rikoksen uhri tarvitsee kaiken mahdollisen tuen rikosprosessin aikana sekä ansaitsee riittävän korvauksen kokemastaan oikeudenloukkauksesta. Avustamme asianomistajaa rikosperusteisen vahingonkorvausvaatimuksen määrittelyssä ja vaatimuksen ajamisessa rikosoikeudenkäynnissä. Rikoksesta epäillyn suhteen tärkeintä on oikeus tehokkaaseen puolustukseen sekä syyttömyysolettaman noudattamiseen kaikissa prosessin vaiheissa. Avustamme sekä asianomistajia että rikoksesta epäiltyjä esitutkinnasta lainvoimaiseen tuomioon saakka.

Avustamme lisäksi muun muassa velkomusasioissa sekä asumiseen liittyvissä riidoissa (vuokrariidat, asuntokauppaan liittyvät erimielisyydet).

Mikäli emme itse voi auttaa toimeksiannon hoitamisessa, autamme luotettava ammattilaisen löytämisessä.